Kulttuurikaaren, Luustoyhdistyksen ja HämeBussin yhteisretkenä kierrettiin Saariston rengastie kahdesti, 12.6. ja 26.6.2024
Retki alkoi Kustavista, joka oli kiertoajelumme ainoa suomenkielinen itsenäinen kunta ja jatkui saarelta toiselle kahdeksan lossin ja seitsemän sillan kautta
Ruotsinkieliset saaristokunnat Iniö, Houtskari. Korppoo ja Nauvo liittyivät vuonna 2009 Paraisten kaupunkiin. Liitos ei kuitenkaan poistanut saarten omaleimaisuutta ja identiteettiä. Vielä tänäänkin iniöläiset ja korppoolaiset ovat enemmän iniöläisiä ja korppoolaisia kuin paraislaisia.
Jokainen saarikunta muodostuu useasta saaresta, joilla on oma persoonallisuutensa ja historiansa. Yhteistä kuitenkin on, että saaristossa kukaan ei pärjää yksin. Yhteistyössä ja yhteisöllisyydessä on voimaa. Joskus ei sekään riitä. Kun Iniössä paloi jo toinen puukirkko 1700-luvun lopulla, päätettiin rakentaa kivikirkko. Mutta kun omat varat eivät riittäneet, pyydettiin kirkolta kahdesti kolehti koko Ruotsi-Suomen alueelta.
Saaristossa pitää olla myös monitaitoinen. Pappi toimii myös kanttorina ja kirkonkelloja soittavat koulutetut vapaaehtoiset. Haudankaivajia ei ole, vaan sukulaiset tai naapurit kaivavat haudan
Matkalla myös ruualla on tärkeä rooli. Aamukahvin nautimme Kustavin käsityökylän kahvilassa herkullisten munkkien kera. Käsityöläiskaupoista löytyi niin lasisia koriste-esineitä kuin rapujuhlien mekkoja.
Lounaaksi meille oli valmistettu seurakuntatalolle runsas saaristolaispöytä, josta löytyi jokaiselle jotakin niin kylmää kuin lämmintä herkkua. Paikan emäntä Luula, on todellinen monitaitaja. Hän on myös taksiyrittäjä, joka vie aamulla lapset kouluun, tulee sitten valmistamaan heille kouluaterian, palaa kouluun opettamaan talousoppia, talousopettaja kun on, ja vie illalla lapset koulusta kotiin. Luula hoitaa myös niin yhteisten kuin yksityistenkin juhlien tarjoilut.
Iltapäiväkahvit ja lohileivät nautimme Paraisten keskustassa uudessa Jazz Cafe Axossa. Ensimmäinen ryhmä sai kuulla elävää musiikkia, jälkimmäinen ryhmä kuunteli musiikkia nauhalta.
Ensimmäinen retki alkoi tihkusateessa, joka kaikkosi jo Forssan kohdalla. Jälkimmäisen retkipäivän kerrottiin olleen erittäin helteisen koko maassa, mutta me nautimme raikkaasta meri-ilmasta. Molemmilla retkillä meitä kuljetti Joonas ja erinomaisena oppaana toimi Oona, joka kertoi meille elävästi saariston historiaa ja nykypäivää.
Teksti Ritva-Liisa Aho
Kuvat Hans Richter ja Ritva-Liisa Aho
