Menneitä muistellessa vuodelta 2024
Huomenna hän tulee
Verkatehdas, Vanaja-sali 2.10.2024
Ystävykset Vladimir (Martti Suosalo) ja Estragon (Mika Nuojua) seisovat tienposkessa ja odottavat sovittua tapaamista. Saapuvaksi odotetaan salaperäistä Godot-nimistä miestä. Aikansa kuluksi parivaljakko täyttää hiljaisuutta sanailemalla. Odotuksen katkaisevat ohikulkeva herra Pozzo (Tatu Siivonen) ja hänen kantajansa Lucky (Tomi Alatalo).
Nobel-palkitun Samuel Beckettin (1906–1989) klassikkonäytelmä on yksi länsimaisen kirjallisuuden kulmakivistä. Näytelmässä tasapainotellaan koomisen ja traagisen välisellä nuoralla. Skaala on laaja, kun päättömästä slapstickistä mennään heittämällä olemassaolomme traagisiin peruskysymyksiin ja takaisin.
Maailmanlopun tai maailman alun keskeltä avautuu kipeän ajankohtainen, järkyttävä ja hauska esitys Pentti Kotkaniemen ohjauksessa.
Matalalla vinhaa vauhtia kiitävien harmaiden pilvien alla pienet ihmiset yrittävät löytää edes hitusen onnea ja tarkoitusta elämäänsä. Aina on jotain, mitä odottaa.
KULTAISEN LAULUKIRJAN ULKOILUTUSPÄIVÄ
Kulttuurikaari ja Keinukamari järjestivät elokuisen Kultaisen laulukirjan yhteislaulutilaisuuden Keinukamarin viihtyisällä ja suojaisalla sisäpihalla 15.8.2024. Yli 70 laulajaa saapui helteiseen tilaisuuteen Kultaiset laulukirjat mukanaan.
Reijo Lehtinen luotsasi tilaisuutta leppoisaan tapaansa, laulajien toiveita kuunnellen. Ja Leena Aarnipuu säesti kaiken mitä toivottiin.
Lauluisen iltapäivän jälkeen pois lähti iso ja iloinen joukko lauluja hyräillen.
Kulttuurikaaren, Luustoyhdistyksen ja HämeBussin yhteisretkenä kierrettiin Saariston rengastie kahdesti, 12.6. ja 26.6.2024
Retki alkoi Kustavista, joka oli kiertoajelumme ainoa suomenkielinen itsenäinen kunta ja jatkui saarelta toiselle kahdeksan lossin ja seitsemän sillan kautta
Ruotsinkieliset saaristokunnat Iniö, Houtskari. Korppoo ja Nauvo liittyivät vuonna 2009 Paraisten kaupunkiin. Liitos ei kuitenkaan poistanut saarten omaleimaisuutta ja identiteettiä. Vielä tänäänkin iniöläiset ja korppoolaiset ovat enemmän iniöläisiä ja korppoolaisia kuin paraislaisia.
Jokainen saarikunta muodostuu useasta saaresta, joilla on oma persoonallisuutensa ja historiansa. Yhteistä kuitenkin on, että saaristossa kukaan ei pärjää yksin. Yhteistyössä ja yhteisöllisyydessä on voimaa. Joskus ei sekään riitä. Kun Iniössä paloi jo toinen puukirkko 1700-luvun lopulla, päätettiin rakentaa kivikirkko. Mutta kun omat varat eivät riittäneet, pyydettiin kirkolta kahdesti kolehti koko Ruotsi-Suomen alueelta.
Saaristossa pitää olla myös monitaitoinen. Pappi toimii myös kanttorina ja kirkonkelloja soittavat koulutetut vapaaehtoiset. Haudankaivajia ei ole, vaan sukulaiset tai naapurit kaivavat haudan
Matkalla myös ruualla on tärkeä rooli. Aamukahvin nautimme Kustavin käsityökylän kahvilassa herkullisten munkkien kera. Käsityöläiskaupoista löytyi niin lasisia koriste-esineitä kuin rapujuhlien mekkoja.
Lounaaksi meille oli valmistettu seurakuntatalolle runsas saaristolaispöytä, josta löytyi jokaiselle jotakin niin kylmää kuin lämmintä herkkua. Paikan emäntä Luula, on todellinen monitaitaja. Hän on myös taksiyrittäjä, joka vie aamulla lapset kouluun, tulee sitten valmistamaan heille kouluaterian, palaa kouluun opettamaan talousoppia, talousopettaja kun on, ja vie illalla lapset koulusta kotiin. Luula hoitaa myös niin yhteisten kuin yksityistenkin juhlien tarjoilut.
Iltapäiväkahvit ja lohileivät nautimme Paraisten keskustassa uudessa Jazz Cafe Axossa. Ensimmäinen ryhmä sai kuulla elävää musiikkia, jälkimmäinen ryhmä kuunteli musiikkia nauhalta.
Ensimmäinen retki alkoi tihkusateessa, joka kaikkosi jo Forssan kohdalla. Jälkimmäisen retkipäivän kerrottiin olleen erittäin helteisen koko maassa, mutta me nautimme raikkaasta meri-ilmasta. Molemmilla retkillä meitä kuljetti Joonas ja erinomaisena oppaana toimi Oona, joka kertoi meille elävästi saariston historiaa ja nykypäivää.
Teksti Ritva-Liisa Aho
Alapuolella olevat kuvat Hans Richter ja Ritva-Liisa Aho
Kun täällä kuljen -kuvaelman idea syntyi syksyn seniorimessuilla. Eräs tuttavani kertoi siellä mummostaan niin hauskan jutun, että se oli valmis kohtaus suunnittelemaani palvelutalo -tarinaan. Toinen lähtökohta oli joulun aikaan sattumalta kuulemani Udo Jyrgensin Griechischer Wein. Laulun tarina sai miettimään kaikkia syystä tai toisesta kaukana kodeistaan asuvia. Tuttavapiirissäni oli joskus kreikkalainen mies, joka suomalaisen vaimonsa kuoltua lähti ensin Kreikkaan, mutta palasi loppuelämäkseen Suomeen, vaikka ei suomea juurikaan puhunut. Hän oli tarinan Jorgoksen esikuva, ja kalaa-juttu on hänen elämästään.
Kaikki kuvaelman kohtaukset ovat tapahtuneet joskus jossakin. Kreikkalaisen teeman valitsin osittain siksi, että Kreikka on aina ollut minulle hyvin rakas maa. Valitsin tutun Theodorakisin laulun O kaimos kohtaukseen, jossa Jorgos muisteli kotimaataan. Sirpa uskalsi opetella ja laulaa sen vieraalla kielellä aivan "kreikkalaisesti". Jyrgensin laulun halusin mukaan suomalaisena versiona. Toivoin musiikista pääasiassa välimerellistä, ja Leena valitsi teemaan sopivat kaipuuta ja koti-ikävää pursuvat laulut.
Tukkijoella -elokuva rakentui näytelmän tuttuihin säveliin ja toi sitä kautta mukaan myös suomalaista tunnelmaa.
Pirjo-Liisan tanssiryhmäläisiä saatiin mukaan, saimme kauniin kreikkalaisen tanssin aidonnäköisine pukuineen.
Olemme kokoontuneet Kumppanuustalolla torstaisin 13 kertaa kevään aikana ja paikalla oli aina n.6–7 näyttelijää. Leena Aarnipuu on säestänyt meitä, kun olemme harjoitelleet kuvaelman lauluja. Ikävä kyllä meidän joukkomme pienenee. Osa lopettaa. Jäljelle jäävät Sirpa, Aini, Marja-Liisa, Ilkka ja Kari. Joukkoomme olisi tervetullut ainakin yksi mies lisää. Saimme kirjoittajapiiriltä aivan mahtavaa materiaalia 50–60-luvun koulusta ja tekisin siitä mielelläni jonkunlaisen fragmenttikoosteen vanhoine koululauluineen ja leikkeineen, joihin Pirjo-Liisa on lupautunut mukaan.
Kirsti Peltola
KULTTUURIKAARI VIETTI KEVÄTJUHLAA KEVÄÄN LUMENTUISKUISENA PÄIVÄNÄ 23.4.2024 RAATIHUONEELLA
Kulttuurikaari ry:n puheenjohtaja Marja Räikkönen toivotti vieraat tervetulleiksi viettämään kevätjuhlaa poikkeuksellisen talvisesta säästä huolimatta. Kevät ja kesä ovat kuitenkin tuloillaan. Näin osuvasti Lauri Viita kirjoitti v. 1947: ”Räntäseula seudun päällä, saappaan alla lotinaa, lantajuova järven jäällä – kesä tulee, ihanaa!” Hämeenlinnan kaupungille lausuttiin samalla kiitokset siitä, että juhlaa saatiin viettää sisätiloissa, kauniissa Raatihuoneessa.
Tervetulotoivotuksessa todettiin, että Kulttuurikaaren tavoitteena on ihmisten iloinen yhdessäolo ja kulttuuristen kokemusten monipuolinen jakaminen. Nämä tavoitteet mielessä kevätjuhlan ohjelma oli rakennettu.
Ohjelman aloitti Kulttuurikaaren KuKa-kuoro johtajanaan Leena Aarnipuu, ohjelmiston esitteli Reijo Lehtinen.
Kuoron jälkeen olivat vuorossa Jorma Kukkonen ja Reijo Salminen.
Hannu Riihivaara esitti Leena Aarnipuun säestyksellä kolme laulua.
Yhden näkökulman teemaan avasi Juhani Koivisto, joka puhui aiheesta ”Kulttuurin merkitys ikääntyvien ihmisten elämänlaadulle”. Hän nosti esille mm. kulttuuristen kokemusten moninaisuutta ja jokaiselle uskallusta osallisuuteen – kulttuuri kuuluu kaikille.
Esitysten jälkeen Marja Räikkönen totesi, että jo esiintyneissä ja myös kuulijoissa oli monia, jotka ovat jakaneet kulttuurikokemuksia erityisesti ikääntyneiden ihmisten kanssa mm. hoivakotivierailujen kautta. Vuonna 2023 Kulttuurikaaren 15 eri kokoonpanoa järjesti yhteensä 126 tilaisuutta. Esityksiä toteutettiin 21 eri yksikössä, niissä kuulijoita oli yhteensä 3352 henkeä. Tästä kaikille mukana olleille lausuttiin suuri kiitos.
Esiintyjät ovat varmasti pohtineet, mikä toiminnan merkitys on kuulijoille ja myös itselle -
mikä on kulttuurin merkitys? Usein tunnistamme, että esim. vanha tuttu laulu tavoittaa melkeinpä jokaisen. Helena Anhava on kiteyttänyt asian näin: ”Laulu on viimeinen mikä jää kun muistin ovet sulkeutuvat. Lapsuuden laulut.”
Lopuksi KuKa-kuoro esitti neljä laulua ja tilaisuus päättyi yhteislauluun ja Leena Aarnipuun päätössanoihin.
KuKa-kuoron kevätohjelmaan oli harjoiteltu mm. äskettäin kuolleen Kai Chydeniuksen kaksi laulua: Kalliolle kukkulalle ja Sinua, sinua rakastan.
KUKA-kuoron laulutuokio Ilonpisaran asukkaille
Kolmekymmentä kuorolaista kävi Ilonpisarassa ilahduttamassa asukkaita laulutuokiolla tuulisena ja lumisateisena huhtikuun päivänä. Kaikilla oli oiken mukavaa ja lopuksi meille tarjoiltiin kahvit.
TIEDOTE KULTTUURIKAAREN VUOSIKOKOUKSESTA
Kulttuurikaari ry:n vuosikokous pidettiin torstaina 15.2.2024 klo 13.00 Hämeenlinnan pääkirjastossa. Puheenjohtajana toimi Hannu Riihivaara. Tässä kokousterveisiä.
Ensin muutamia poimintoja v. 2023 toimintakertomuksestamme. Toiminta oli yhdistyksen 25. toimintakaudella aktiivista, koronakaan ei enää asettanut merkittäviä rajoituksia. 15 eri kokoonpanoa järjesti yhteensä 126 tilaisuutta 21 eri hoivayksikössä. Saavutimme yhteensä 3352 kuulijaa, upea luku! Myös toimintaryhmämme ovat koonneet aktiivisen joukon harrastajia. Kirjoittajapiiri, KuKa-kuoro ja näytelmäryhmä Hulvattomat toimivat osaavien vetäjien johdolla koko vuoden, samoin Voutilan kuntosaliryhmät ja Keinukamarin senioripingis. Tapahtumamme olivat suosittuja, teatteriesityksissä, konserteissa, juhlissa ja yhteislaulutilaisuuksissa oli mukana yli 700 osallistujaa. Suuri kiitos teille esiintyjäryhmämme jäsenet, toimintaryhmien ja retkien vetäjät sekä kaikki osallistujat! Olette tehneet jälleen todeksi tavoitettamme: ”ihmisten iloinen yhdessäolo ja kulttuuristen kokemusten jakaminen”.
Kulttuurikaarella oli vuoden 2023 lopussa 294 jäsentä. Jäsenmäärä on kasvanut tasaisesti ja näin on toivottavasti myös tänä vuonna. Toivotamme jokaisen uuden jäsenen lämpimästi tervetulleeksi. Yhdessä on mukava harrastaa ja osallistua erilaisiin tapahtumiin. Mitä sitten teemme tänä vuonna? Vuosikokouksessa hyväksytty toimintasuunnitelma pohjautuu viime vuoden toimintoihin: paljon hyväksi havaittua vanhaa ja ehkä jotain uutta ja yllättävää. Toivomme, että esiintyjät ovat edelleen aktiivisia ja saamme mukaan myös uusia. Kaikki toimintaryhmämme ovat tammikuussa aloittaneet ja ensimmäisistä retkistä ja muista tapahtumista löytyy jo tietoa täältä nettisivuiltamme.
Vuosikokouksen valitsemassa hallituksessa jatkavat Marja Räikkönen (puheenjohtaja), Leena Aarnipuu (varapuheenjohtaja), Markku Syvänen (sihteeri, tiedottaja), Marja-Leena Mäkinen (rahastonhoitaja, jäsenrekisterin pitäjä), Arja Lahti (retkivastaava), Reijo Lehtinen (tapahtumakoordinaattori) sekä Raija Rautiainen (emäntä). Kaikki yhteydenotot hallituksen jäseniin ovat toivottuja ja odotettuja. Kuulemme todella mielellämme toiminnan kehittämiseen liittyviä ideoitanne. Myös ruusut ja risut otetaan vastaan.
Aktiivisen ja aurinkoisen kevättalven toivotuksin,
16.2.2024 Kulttuurikaari ry, hallitus