KULTTUURIKAARI ry
KULTTUURIKAAREN KEVÄTJUHLA
Kulttuurikaari ry avasi oven kesään 19.5.2025 Raatihuoneella Kevätjuhlassa, jonka järjestimme yhteistyössä Hämeenlinnan kaupungin kanssa.
Ohjelman punaisena lankana kulki Kulttuurikaaren tavoite: Ihmisten iloinen yhdessäolo ja kulttuuristen kokemusten monipuolinen jakaminen. Kulttuurikaarelaiset ovat jakaneet kulttuurisia kokemuksia viime vuonna yli 5000 ihmisen kanssa. Tästä juhlassa lausuttiin lämpimät kiitokset.
Näitä aktiivisia kulttuurikaarelaisia esiintyi juhlassamme: Lauluryhmä Pihlat, Marttikerho ja KuKa-kuoro johtajanaan Leena Aarnipuu esittivät mukaansa tempaavia lauluja, joissa myös yleisö pääsi välillä ääneen. Jorma Kukkonen lauloi säveltämiään lauluja, joista ”Meri kuutamolla” on Eino Leinon sanoittama.
Musiikin lisäksi avattiin ovia myös muihin kulttuurin suuntiin. Eino Leino asui lukioaikanaan Hämeenlinnassa, osan ajasta Wetterhoffilla, jonka 140-juhlavuotta vietetään parhaillaan. KT Mervi Friman kertoi Wetterhoffin historiasta ja siihen liittyen mm. käsityötaiteen -ja koulutuksen kehittämisestä. Juhlaväki pääsi kuulemaan myös Fredrika Wetterhoffin ajatuksia, kun näyttelijä Hanna-Maija Alitalo esitti monologin ”Fredrika”.
Juhla päättyi Kuka-kuoron ja yleisön yhdessä laulamaan lauluun ”Toivotaan, toivotaan”, jonka sanoilla on tässä ajassa suuri merkitys.
”Toivotaan, toivotaan, toivotaan,
että joskus luomme toisenlaisen maan.
Että antaisimme kaiken, auttaisimme ystävää.
Ehkä kaukana se on, mut' toivo jää.”
Kaikki kuvat Hans Richter
MARTTIKERHO KERTOO
Marttikerho koostuu viidestä musiikkia harrastavasta ukosta. Me kaikki laulamme Kulttuurikaaren Kuka-kuoron takarivissä. Kun kuulimme tarpeesta löytää esiintyjiä ja laulattajia hoivakoteihin päätimme ryhtyä toimeen.
Yli kolme vuotta on nyt ahkerasti kierretty hoivakoteja ja vähän muitakin kohteita, ja kokemukset ovat olleet pelkästään positiivisia: noin100 keikkaa ja noin 2000 kohtaamista hoivakotien asukkaiden kanssa Renkoa ja Hauhoa myöten.
On ollut riemastuttavaa nähdä, kun dementoitunut, tuolissaan torkkuva vanhus havahtuu kuullessaan tutun melodian ja lähtee mukaan tapailemaan laulun rytmiä ja sanoja. Palaute on aina ollut kiittävää, sekä asukkailta että henkilökunnalta. On toivotettu tulemaan toistekin, mahdollisimman usein, ehkä jo ensi viikolla tai vaikka huomenna!
Alusta alkaen Leena Aarnipuu lupautui säestäjäksi ja näin homma on toiminut.
Kokoonpano on matkan varrella ehtinyt jo muuttua, mutta kukaan meistä ei ole edelleenkään Martti.
Erkki, Hannu, Juhani, Matti ja Reijo
Kulttuurikaaren näytelmäpiiri Hulvattomien Joulupukki ja Joulumuori toivottavat leppoisaa ja lempeää juhlakautta kaikelle kansalle!
KUKA-KUORON KUULUMISIA MARRASKUUSSA 2024
Vierailulla Päivärinteen palvelutalossa 19.11.2024
(kuva Hans Joachim Richter)
Näin eloisasti ja houkuttelevasti kertoo kuorolainen, sopraano Pirkko-Liina Amperla:
Lauri Mattila, mies ja kitara
Lauri laulattaa
Muutin Hämeenlinnaan eläkepäiviä aloittamaan reilu kymmenen vuotta sitten. Piti keksiä mielekästä tekemistä. Löysin tietoa erilaisista vapaaehtoistehtävistä. Seurakunnasta löytyi puuaskarteluryhmä, jossa olen saanut jatkaa mieleistä näpertelyä. Löytyi Vapaaehtoiskeskus Pysäkki, jossa on tarjolla monenlaista. Liki jokaiselle mahdollista on esimerkiksi ulkoilukaveruus tai muu yhteydenpito sitä kaipaaville.
Sitten löytyi ohjelmatoimintaa, joka sopii tällaiselle esiintymishaluiselle. Pysäkiltä löytyi moniste ”Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta”. Kulttuurikaaren ohjelmistoon kuului yhteislaulua tämän monisteen laulujen merkeissä. Minulla oli hyviä muistoja laulamisesta koulussa ja seurakunnassa. Kitaralla pystyn hoitamaan helpompia säestyksiä tuttuihin lauluihin. Kulttuurikaari tarjosikin minulle mahdollisuuden palvella ohjelmatoiminnassa.
Mielelläni olen käynyt pienemmissä hoivayksiköissä, kun koulutuksenakin on lähinnä harrastuneisuus. Minnekään ei ole kielletty uudelleen tulemasta, vaan on pyydetty tietoa seuraavasta kerrasta. Koululaulut on osoittautunut ohjelmistoksi, jota kaivataan.
Musiikkia harrastavalle on tarjolla monia muitakin mahdollisuuksia, mutta olen todennut, että tämä riittää minulle. Olen helposti liikuteltava yksikkö: kitara ilman vahvistinta ja lauluvihot. Kun pyyntöjä edelleen tulee, koen tehtäväni tarpeelliseksi. Joku kysyi, miksi näen vaivaa tulla laulattamaan. Vastaan, että tämä on minullekin virkistävää toimintaa.
